"Muuttaa ei voi kukaan itseään, parantaa voi jokainen." -Ernst Feuchtersleben
Hoitosuhde:
Hoitosuhde on psykiatrisen hoitotyön ydin. Hoitosuhteella tarkoitetaan
hoitajan ja potilaan välistä mielenterveyshoitotyön menetelmää, jonka
tarkoituksena on potilaan mielenterveyden hoitaminen ja edistäminen. Hoidon tavoitteena
on tukea potilasta löytämään omat voimavaransa. Hoitosuhteelle ominaista on
potilaslähtöisyys, jolloin potilaan tarpeet tulevat huomioiduiksi yksilöllisesti.
Hoitosuhteessa tärkeää onkin, että potilas huomioidaan yksilönä. Hoitosuhteen
ollessa potilaslähtöistä on tärkeää, että potilas pääsee itse suunnittelemaan
ja osallistumaan hoidon toteutukseen ja suunnitteluun. Hoitosuhteella ei ole
välttämättä tarkkaa kestoa. Se voi kestää päivistä kuukausiin, tai jopa
vuosiin.
Hoitosuhteen vaiheet:
Hoitosuhteen muodostuminen voi olla hyvin erilaista, riippuen
hoitajasta ja hoitajan kyvystä toteuttaa hoidollinen vuorovaikutus
onnistuneesti, sekä potilaasta ja potilaan sairauden tasosta. Keskeistä
hoitosuhteessa on kuitenkin sen määräaikaisuus, hoidon jälkeen hoitosuhde ei
enää jatku. Hoitajan tulee osata luoda täysivaltainenkuva potilaasta ja osattava
suhteuttaa oma osaaminen hoitoon.
Hoitosuhteella on kolme vaihetta; tutustumis-, työskentely-
ja päättymisvaihe. Tutustumisvaiheen tavoitteena on luoda perusta toimivalle ja
turvalliselle hoitosuhteelle. Tutustumisvaiheessa suunnitellaan
tapaamisajankohdat, paikka, hoidon tarkoitus ja tavoitteet. Hoidon tavoitteiden
tulee olla konkreettisia realistisia. Hoitajan tulee pyrkiä kohtaamaan potilas
ilman ennakkokäsityksiä.
Työskentelyvaiheeseen voidaan edetä kun hoitosuhde on
luotettavalla tasolla. Vaiheen aikana potilas ja hoitaja työskentelevät
asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Hoitajan tulee olla neutraali ja
hyväksyvä, jolloin potilaan on helpompi avautua keskusteluissa paremmin, joka
taas parantaa hoitoennustetta.
Lopetusvaiheen merkitys on sitä suurempi, mitä pidempään
hoitajan ja potilaan välinen hoitosuhde kestää. Lopetusvaiheen tarkoituksena on
selvittää potilaan kyky pärjätä itsenäisesti. Lopetusvaiheen tapaamisia voidaan
tarvittaessa järjestää useampia. Lopetusvaiheessa hoitajan on otettava
huomioon, että potilas voi olla tavallaan ”riippuvainen” hoitajasta, jolloin
hoitosuhteen lopettaminen voi olla hankalaa. Lopetusvaiheessa potilas voi
tuntea pelkoa, ahdistusta ja menetyksen pelkoa sekä potilas voi tuntea
vastarintaa hoitajaansa kohtaan. Ennen kuin hoitosuhde voidaan turvallisesti
päättää, tulee hoitajan olla varma, että potilas pärjää yksin ja kokee olonsa
turvalliseksi.
Alla linkki Annu Hahon artikkeliin:
Hoitosuhdetyöskentely:
Hoitosuhdetyöskentelyä ohjaa valtakunnallisesti säädetty
mielenterveyslaki, jonka pohjalta hoidon tulee olla pääsääntöisesti avopalveluita
ja hoitoon hakeutumisen tulee olla oma-aloitteista. Potilaan itsenäistä
suoriutumista on tuettava koko hoitosuhteen ajan. Hoitosuhdetyöskentelyä ohjaa
hoitajan omat arvot ja asenteet. Hoitosuhdetyöskentelyyn vaikuttaa myös hoitajan
ja potilaan henkilökohtaiset tekijät. Hoitosuhdetyöskentelyssä onkin tärkeää
hoitajan ja potilaan välinen luottamus. Hoitosuhteen tulee olla luotettavalla
tasolla, jotta hoitosuhdetyöskentely on molemmille mielekästä.
Hoitotyön
auttamismenetelmät:
Hoitotyön auttamismenetelmien avulla on tarkoitus saada
potilas pohtimaan haitallisia ja epätoivottuja toimintatapojaan. Hoitotyön
auttamismenetelmien avulla potilaan tulisi päästä eroon haitallisista
toimintatavoistaan. Potilaalle tuodaan ilmi tämän tapoja suhtautua asioihin ja
tavoista toimia. Tällaista hoitomenetelmää voidaan kutsua konfrontaatioksi,
jolloin potilaalle osoitetaan, kuinka tämä toimii. Klarifikaatiolla taas
selvennetään potilaalle omaa terveyden tilaansa ja kuinka kyseinen
mielenterveyshäiriö vaikuttaa potilaan tapaan ajatella ja toimia.
Tulkitseminen on myös hoitotyön auttamismenetelmä, jossa potilaalle
esitetään hypoteesein ja oletuksin tämän toimintatapoja. Tämä antaa potilaalle
itselleen mahdollisuuden hyväksyä, ymmärtää tai hylätä, sekä tunnistaa jotain
tulkinnan mukaista itsessään tai ei. ”Tulkintahypoteesin
oikea ajoittaminen terapiaprosessin eri vaiheissa vaatii kokemusta ja ennen
kaikkea potilaan sisäisen autonomisuuden kunnioittamista, ettei potilaalle
synny vaikutelmaa, että terapeutti ikään kuin tietäisi paremmin kuin hän itse,
mikä hän on ja kuinka hänen tulisi ajatella tai toimia.” Mielenterveydenpsykologia,
Timo Toivio/ Esa Nordling
Mielenterveyspsykologia, Timo Toivio/ Esa Nordling
Tuntidiat
Kivaa että otsikoihin on läydetty sopivat lainaukset. Tekee heti lukemisesta kiinnostavampaa. Alun kuva oli hauska! Teksti oli helppolukuista ja informatiivista.
VastaaPoista- Marika ja Katri -
No nyt on kyllä houkutteleva blogi! Heti ensisilmäyksellä blogin mukava ulkoasu, tekstien luovat otsikot ja kuvat herättivät kiinnostuksen lukemaan kaikki sisällöt. Tämä teksti on hyvin jäsennelty, mikä teki tekstin lukemisesta ja tiedon sisäistämisestä lukijalle helppoa ja mukavaa, hyvä teksti!
VastaaPoista-Thanh ja Juho
Blogi on iloisen näköinen ulkoasunsa vuoksi ja teksti on täyttä asiaa! -Caroliina ja Joni
VastaaPoistaHelppolukuinen ulkoasu ja asiat esitetty tekstissä selkeästi ja ymmärrettävästi. Hyvä sarjakuvapätkä alussa!
VastaaPoistaTommi&Kristian