Anun ja Jullen pöhinät

Itsearviointi: Tämä kurssi muutti monet ennakkoluulot ja käsitykset mielenterveysongelmista. Kuinka monesta eri mielenhäiriöstä ihminen voikaan kärsiä ja kuinka yleistä se loppujen lopuksi Suomessa on. Blogia tehdessämme tuli entistä enempi selville se, kuinka tabu mielenterveysongelmat ovat meillä. Parantuminen olisi mielestämme nopeampaa, jos asioista puhuttaisiin eikä piiloteltaisi. Toinen meistä on läheltä katsonut lapsuudesta saakka mielenterveyshäiriötä sairastavan kamppailua. Se oli tabu lapsuudessa, siitä ei ikinä puhuttu kellekään, eikä oikein puhuta vieläkään. Emme voi olla miettimättä, olisiko läheinen paljon paremmassa kunnossa nykyään ja osa vaiheista jopa jäänyt pois, jos asiasta oltaisi puhuttu. Opimme paljon uusia asioita, tunneilla laitettiin kivasti opiskelijat miettimään ryhmissä, jolloin oppiminen on mielestäni helpompaa ja asiat jäävät paremmin muistiin. Vierailijat tekivät myös kurssista mielenkiintoisen. Blogin tekeminen tentin sijasta oli ihan hauskaa

Hoitosuhde: Hoitosuhde on psykiatrisen hoitotyön ydin. Hoitosuhteella tarkoitetaan hoitajan ja potilaan välistä mielenterveyshoitotyön menetelmää, jonka tarkoituksena on potilaan mielenterveyden hoitaminen ja edistäminen. Hoidon tavoitteena on tukea potilasta löytämään omat voimavaransa. Hoitosuhteelle ominaista on potilaslähtöisyys, jolloin potilaan tarpeet tulevat huomioiduiksi yksilöllisesti. Hoitosuhteessa tärkeää onkin, että potilas huomioidaan yksilönä. Hoitosuhteen ollessa potilaslähtöistä on tärkeää, että potilas pääsee itse suunnittelemaan ja osallistumaan hoidon toteutukseen ja suunnitteluun. Hoitosuhteella ei ole välttämättä tarkkaa kestoa. Se voi kestää päivistä kuukausiin, tai jopa vuosiin. Hoitosuhteen vaiheet: Hoitosuhteen muodostuminen voi olla hyvin erilaista, riippuen hoitajasta ja hoitajan kyvystä toteuttaa hoidollinen vuorovaikutus onnistuneesti, sekä potilaasta ja potilaan sairauden tasosta. Keskeistä hoitosuhteessa on kuitenkin sen määräaikaisuus,

Mielialahäiriöt: Mielenvireen tai mielialan pitempään kestävä muutos on keskeinen oire mielialahäiriössä. Lyhytaikainen tai hetkellinen masentunut mieliala on normaali reaktio erilaisiin menetyksiin ja pettymyksiin. Joskus mielialahäiriön muutos kestää vuosiakin, mutta usein kuukausia, vähintään kuitenkin 2-3 viikkoa. Mielialahäiriöissä liittyy myös erilaisia oireita muuttuneeseen mielentilaan; esimerkiksi luonnollinen ohimenevä läheisen menetykseen liittyvä suru ei ole luonteeltaan mielialahäiriö. Erilaisten mielialahäiriöiden luokittelu perustuu kestoon, vaikeusasteeseen ja oireiden laatuun. Masennushäiriöihin kuuluvat toistuvat masennukset ja masennustilat, pitkäaikainen masennus eli dystymia ja toistuvat masennusjaksot jotka ovat lyhyitä. Masennustiloihin voi liittyä toistuvia tai yksittäisiä hypomania- tai maniajaksoja, jolloin mieliala on jatkuvasti ja epänormaalisti kohonnut, jolloin kyse on mielialahäiriöistä nimeltään kaksisuuntaiset mielialahäiriöt. Kaksisu

Päihdehäiriöt: Eri aineisiin voi kehittyä riippuvuus. Päihdeaineriippuvuus voi syntyä seuraaviin aineisiin; alkoholi, amfetamiini, opiaatit, kannabis ja bentsodiatsepiinit. Päihdeaineriippuvuudet muistuttavat hyvin paljon toisiaan. Riippuvuuden keskeisiä oireita ovat jatkuva himo aineeseen ja käytön pakonomaisuus. Riippuvuus ilmenee usein vaikeutena hallita aineen käyttöä ja/tai aineen käytön aloitusta. Aineen käyttämisen lopettamisesta tulee hankalaa ja käytettävän aineen määrä lisääntyy jatkuvasti, mitä pahemmaksi riippuvuus etenee. Päihteiden käyttö voi syrjäyttää ainakin osittain työn, harrastukset, ihmissuhteet, koulutuksen ja itsestään huolehtimisen. Riippuvuuteen liittyvät yleisesti käytetyn aineen sietokyvyn kasvu, ”mikään ei riitä”, sekä vieroitusoireet käytön loppuessa. Riippuvainen on kykenemätön myöntämään itselleen, saati läheisilleen olevansa riippuvainen. Yleinen ilmiö on, että riippuvuuden haittoja ja oireita ei tunnisteta päihderiippuvuudessa. Terveys 2000 – tut

               Mielenterveyden häiriöt - tabu yhteiskunnassa Uskomuksia mielenterveyshäiriöistä on vallalla paljon, ihmiset tietävät niistä vähän, vaikka mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä. Sairastunut joutuu liian usein stereotypioihin nojaavien asenteiden ja ikävän leimautumisen kohteeksi. Leimautuminen on yksi suurimpia toipumisen esteitä sairastuneiden mielestä. Noin 1/3 maailman ihmisistä kohtaa mielenterveysongelman jossain vaiheessa elämäänsä, WHO on arvioinut. Jokainen meistä tuntee jonkun, jolla on joku mielenterveysongelma. Ihmiset kertovat esimerkiksi diabeteksesta ja yleisistä selkäkivuista, muista sairauksistaan mutta eivät mielenterveysongelmistaan. Mielenterveysongelma on jostain syystä vaiettu aihe, tabu. H äpeä liittyy mielenterveysongelmiin. Ihmisissä elää hyvin vahva pelko tulla leimatuksi hulluksi. Pelko ja häpeä siitä, että muut pitävät hulluna on ihmisten mielessä syvään juurtunut. Tämä on syynä siihen, että mielenterveysongelmat ovat tabu. Unohd

Persoonallisuushäiriöt: ” Raja persoonallisuushäiriöisen ja normaalina pidetyn käytöksen välillä on liukuva. ” Terveyskirjasto, Persoonallisuushäiriöt. Persoonallisuushäiriöihin liittyy usein henkilökohtaista kärsimystä ja ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä ja ihmissuhteissa. Henkilöille aiheuttavat haittaa pitkäaikaiset ja joustamattomat ajatus- ja käyttäytymismallit. Henkilö itse kokee piirteitään harvoin häiriöksi. Ahdistus- ja masennusoireille altistavat ihmissuhderiidat, ristiriidat henkilön ja yhteiskunnan välillä tai toistuvat epätasapainot henkilön odotusten ja kykyjen välillä. Psyykkisesti tervekin ihminen voi äärimmäisessä stressitilanteessa käyttäytyä tai tuntea poikkeavasti. " Persoonallisuushäiriöissä nämä tavat ja käytös ovat kuitenkin luonteeltaan pitkäaikaisia, jäykempiä ja itsepäisempiä." Mielenterveystalo, F60 Persoonallisuushäiriöt ”Persoonallisuushäiriön syntyyn ei ole voitu osoittaa vain yhtä tiettyä syytä tai selittävää tekijää.” Mielentervey

Psykoosisairaudet: Yllä video Mielenterveysseuran tekemä video, jossa kerrotaan mm. psykoosista. Mm. skitsoaffektiivinen häiriö, lyhytkestoinen psykoosi tai harhaluuloisuushäiriö ovat psykoosisairauksia. Suomessa psykoosisairauksien esiintyvyys on noin  3,5 % luokkaa.  Monille psykoosisairauksille on tyypillistä kognitiivisten eli tiedollisten toimintojen muutokset, kuten toiminnan suunnitteluun liittyvät vaikeudet.  Myös muistissa ja tarkkaavaisuudessa voi ilmetä muutoksia. Myös dementian, päihteiden käytön ja joidenkin ruumiilliste n sairauksien on huomattu aiheutta van psykoosioireita.    SKITSOFRENIA :   Skitsofrenia on yleisin psykoosisairaus.  Suomalaisilla  on  kuitenkin karkeasti noin 1 %  riski  sairastua  skitsofreniaan  elinaikanaan . Skitsofrenia voidaan jakaa viiteen eri alatyyppiin, joita ovat; hebefreeninen, paranoidinen, katatoninen, erilaistumaton sekä residuaalinen. Alatyypit eroavat toisistaan oireiden, sairastumisiän, oireiden esiin