"Luonne on sitä, mitä olet pimeässä." -Dwight L. Moody
”Raja persoonallisuushäiriöisen ja normaalina pidetyn käytöksen välillä on liukuva.” Terveyskirjasto, Persoonallisuushäiriöt. Persoonallisuushäiriöihin liittyy usein henkilökohtaista kärsimystä ja ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä ja ihmissuhteissa. Henkilöille aiheuttavat haittaa pitkäaikaiset ja joustamattomat ajatus- ja käyttäytymismallit. Henkilö itse kokee piirteitään harvoin häiriöksi. Ahdistus- ja masennusoireille altistavat ihmissuhderiidat, ristiriidat henkilön ja yhteiskunnan välillä tai toistuvat epätasapainot henkilön odotusten ja kykyjen välillä. Psyykkisesti tervekin ihminen voi äärimmäisessä stressitilanteessa käyttäytyä tai tuntea poikkeavasti. "Persoonallisuushäiriöissä nämä tavat ja käytös ovat kuitenkin luonteeltaan pitkäaikaisia, jäykempiä ja itsepäisempiä." Mielenterveystalo, F60 Persoonallisuushäiriöt
”Persoonallisuushäiriön syntyyn ei ole voitu osoittaa vain yhtä tiettyä syytä tai selittävää tekijää.” Mielenterveydenpsykologia, Timo Toivio/ Esa Nordling. Persoonallisuushäiriöiden juuret ovat yleensä lapsuudessa tai nuoruudessa. Synnytyksen aikana tulleet mahdolliset vauriot, raskauden aikaiset mahdolliset vauriot, perimä, pään vammat ja aivotulehdukset lapsuudessa, myös muut tuhoisat kokemukset saattavat aiheuttaa persoonallisuushäiriön. Ammatillinen ja sosiaalinen suoriutuminen heikkenee, häiriöt aiheuttavat myös suuria subjektiivisia häiriöitä. Häiriöstä riippuen se voi altistaa monenlaisille ongelmille, kuten ennenaikaiseen kuolemaan, päihdeongelmille ja syrjäytymiselle. Persoonallisuushäiriöstä kärsivällä ihmisellä on moninkertainen riski altistua kyseisille ongelmille terveeseen ihmiseen verrattuna.
Persoonallisuuden muutos ei ole aina suoranaisesti persoonallisuushäiriö. Persoonallisuuden muutoksessa voi olla takana esimerkiksi elimellinen vamma, aivovamma tai aivovaurio, aivosairaus tai toimintahäiriö, joka vaikuttaa ihmisen persoonaan ja käyttäytymiseen.
Hoitotyön haasteena persoonallisuushäiriöstä kärsivän hoidon kannalta on, että häiriötä sairastava ei hakeudu hoitoon häiriön takia. Yleensä häiriöstä kärsivä hakeutuu hoitoon esimerkiksi masennuksen takia, joka voi johtua esimerkiksi siitä, että henkilö on ajautunut ihmissuhde selkkauksiin. Persoonallisuushäiriöstä kärsivä ihminen tuntee usein tulleensa muiden ihmisten kaltoin kohtelemaksi. Persoonallisuushäiriöstä kärsivän ihmisen toimintamallit ovat yleensä ristiriitaisia yleisesti hyväksytyn käytöksen kanssa. Tämän takia persoonallisuushäiriö potilaat mielletään usein hankaliksi potilaiksi. Potilaan vääristyneet toimintamallit saattavat aiheuttaa erilaisia ristiriitoja ja konflikteja hoitavan tahon kanssa.
Persoonallisuushäiriöille ominaisia toimintamalleja ja syvään juurtuneita ajatuksia voi oppia tuntemaan ja niiden kanssa voi oppia elämään, vaikka niitä on vaikea muuttaa. Hoitoon tulisi hakeutua, jos persoonallisuushäiriön oireet käyvät liian hankaliksi. Hankalia taipumuksia voi tutkistella ja niiden kanssa voi opetella elämään luottamuksellisessa hoitosuhteessa. Taipumukset lievittyvät usein iän myötä. Tarvittaessa voidaan aloittaa oireenmukainen lääkitys, mikäli oirehtimiseen liittyy vakavia ahdistus- ja masennusoireita. Jos oirehtiminen on vakavasti itsetuhoista tai psykoottista, joissain tapauksissa saatetaan tarvita myös lääkityksen lisäksi sairaalahoito- tai päiväosastojaksoa.
Persoonallisuushäiriöt jaetaan usein kolmeen ryhmään:
A-klusteriin kuuluvat
epäluuloinen sekä eristäytyvä persoonallisuushäiriö:
A-klusteri ryhmään kuuluvia leimaa todellisuudentaju ajoittainen heikentyminen. Epäluuloista persoonallisuutta kuvaavat hyvin epäluuloiset ja joskus jopa vainoharhaiset ajatustavat. Epäluuloista persoonallisuutta sairastava ihminen on myös usein erittäin pitkävihainen. Jos erimerkiksi työelämä hankaloituu epäluuloisen persoonallisuuden takia, on syytä hakeutua hoitoon. Epäluuloiselle persoonallisuudelle tyypillisiä ongelmia ovat juurikin mm. sosiaaliset ja ihmissuhteisiin liittyvät ongelmat. Eristäytyvälle persoonallisuudelle tyypillistä on taas syrjään vetäytyminen ja kiinnostamattomuus ihmiskontakteista. Eristyvästä persoonallisuudesta kärsivä ei koe itse tätä ongelmana. Lääkitystä kyseisiin persoonallisuushäiriöihin voi harkita, jos oireet ovat voimakkaita ja/tai niiden takia arkielämässä pärjääminen on hankaloitunut.
B-klusteriin kuuluvat
epäsosiaalinen, epävakaa, huomionhakuinen sekä narsistinen
persoonallisuushäiriö:
B-klusteriin kuuluvien potilaiden ryhmää leimaavat toistuvat konfliktit tai ristiriidat lähipiirin ja/tai yhteiskunnan kanssa. Potilas ei koe itsellään persoonallisuushäiriötä, vaan hakee usein apua ahdistuneisuuteen tai masentuneisuuteen. Ahdistuneisuus ja masentuneisuus johtuvat yleensä konflikteista ihmissuhteissa. Häiriöstä on useimmiten haittaa ihmiselle itselle, mutta myös lähipiirille. Epäsosiaaliselle persoonalle on tyypillistä piittaamattomuus laista ja moraalista. Epäsosiaalisesta persoonallisuudesta kärsivä on usein impulsiivinen. Laista ja moraalista piittaamattomuus altistaa epäsosiaalisesta persoonasta kärsivän yleensä ristiriitoihin yhteiskunnan ja lähipiirinsä kanssa.
Epävakaalle persoonalle on tyypillistä mielialojen ja suunnitelmien vaihtelevuus sekä impulsiivisuus. Edellä mainitut ”oireet” aiheuttavat epävakaasta persoonallisuudesta kärsivälle ihmissuhdeongelmia ja masentuneisuutta. Epävakaassa persoonallisuushäiriössä krooninen tyhjyyden tunne ja kykenemättömyys empatiaan voi aiheuttaa hyvin dramaattista ja arvaamatonta käytöstä, tätä kutsutaan Acting outiksi. Pienikin pettymys saattaa laukaista kohtuuttoman tunnereaktion. Usein persoonallisuushäiriötä sairastavat pyrkivät hallitsemaan ahdistavaa tilannetta ja tiedostamattaan yrittävät manipuloida, varsinkin lähipiiriään.
Huomionhakuinen persoonallisuus altistaa itsensä parisuhderistiriidoille. Huomionhakuinen persoonallisuus pyrkii hankkimaan erilaisin keinoin huomiota sekä altistaa itsensä masennusoireille huomion puuttuessa. Narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä tavoittelee yleensä toisten arvostusta. Narsistista persoonallisuutta leimaavat usein epärealistiset kuvitelmat omista kyvyistä.
C-klusteriin kuuluvat
vaativa, estynyt ja riippuvainen persoonallisuushäiriö:
C-klusteriin kuuluvien persoonallisuushäiriöistä sairastavien ”oireita” ovat ahdistus ja masennusoireet, kaventunut elämänpiiri ja mahdollinen alisuoriutuminen elämässä. Vaativa persoonallisuus muistuttaa pakko-oireista häiriötä ja tämä ilmenee mm, perfektionismina, pikkutarkkuutena ja itsepäisyytenä. ”Estynyttä persoonallisuutta leimaa taipumus järjestää elämä siten, että sosiaalisilta kontakteilta ja henkilökohtaisista asioista puhumiselta vältyttäisiin.” Mielenterveystalo, F60 Persoonallisuushäiriöt. Riippuvainen persoonallisuus tarvitsee jatkuvaa ja korostettua tukea. Riippuvainen persoona on lähes kykenemätön tekemään omia ratkaisujaan ja on toisten hyväksynnän armoilla.
Mielenterveydenpsykologia, Timo Toivio/ Esa Nordling
Hauska ulkoasua jatkuu tekstistä toiseen. Kuvat on kivoja varinkin Muumi kuvat blogin muissa teskteissä. Tottakai myös teksti on hyvää ja helppolukuista. -Caroliina ja Joni
VastaaPoistaTeksti oli helppoa lukea ja avaisi aihetta myös siitä tietämättömälle. Kuvat tekstin joukossa piristivät sitä hyvin! Ulkoasusta myös plussaa. -Kira ja Aurora
VastaaPoistaHyvä ulkoasu! Kattava ja selkeästi ryhmitelty teksti, jota kuvat tauottavat hyvin
VastaaPoistaTommi&Kristian