"Ei tippa tapa ja ämpäriin ei huku.."

Päihdehäiriöt:

Eri aineisiin voi kehittyä riippuvuus. Päihdeaineriippuvuus voi syntyä seuraaviin aineisiin; alkoholi, amfetamiini, opiaatit, kannabis ja bentsodiatsepiinit. Päihdeaineriippuvuudet muistuttavat hyvin paljon toisiaan. Riippuvuuden keskeisiä oireita ovat jatkuva himo aineeseen ja käytön pakonomaisuus. Riippuvuus ilmenee usein vaikeutena hallita aineen käyttöä ja/tai aineen käytön aloitusta. Aineen käyttämisen lopettamisesta tulee hankalaa ja käytettävän aineen määrä lisääntyy jatkuvasti, mitä pahemmaksi riippuvuus etenee. Päihteiden käyttö voi syrjäyttää ainakin osittain työn, harrastukset, ihmissuhteet, koulutuksen ja itsestään huolehtimisen. Riippuvuuteen liittyvät yleisesti käytetyn aineen sietokyvyn kasvu, ”mikään ei riitä”, sekä vieroitusoireet käytön loppuessa. Riippuvainen on kykenemätön myöntämään itselleen, saati läheisilleen olevansa riippuvainen. Yleinen ilmiö on, että riippuvuuden haittoja ja oireita ei tunnisteta päihderiippuvuudessa. Terveys 2000 – tutkimuksen mukaan 4 prosenttia yli 29-vuotiaista suomalaisista sairastaa alkoholiriippuvuutta. Tarkkoja lukuja esiintyvyydestä ei ole, mutta lääke- ja huumeriippuvuuksien esiintyvyys on pienempi.

Päihderiippuvuuden kehittyminen edellyttää kyseisen aineen jatkuvaa ja toistuvaa käyttöä. Jatkuva käyttö johtaa psyko- ja aivososiaalisiin muutoksiin, jotka liittyvät riippuvuuteen. ” Päihde- ja huumeriippuvuuteen liittyy usein fysiologisen riippuvuuden kehittyminen, jolloin henkilön kyky sietää huumeen tai päihteen vaikutuksia on kohonnut (toleranssi) tai hänellä ilmenee päihteen käytön lopettamisen jälkeisinä päivinä eriasteisia vieroitusoireita.” Terveyskirjasto, Päihde- ja huumeriippuvuus. Yksilön riskiin sairastua päihderiippuvuuteen vaikuttavat perintötekijät. Perintötekijöiden on arvioitu lisäävän riippuvuuden kehittymisen riskiä noin 50 prosenttia. Joihinkin sosiaalisiin tekijöihin ja mielenterveyshäiriöihin liittyy suurentunut riski riippuvuuksiin. Riippuvuutta todetaan miehillä useammin kuin naisilla. Päihderiippuvuus voi tulla missä iässä tahansa, iällä ei ole merkitystä.

”Päihderiippuvuus on diagnosoitu mielen häiriö.” Mielenterveydenpsykologia, Timo Toivio/ Esa Nordling. Päihdehäiriön oireita ovat pakonomainen halu käyttää päihteitä, päihteen käytön kontrolli on heikentynyt, päihteen käytöstä on tullut elämän keskeinen sisältö, päihdettä tarvitaan entistä suurempia määriä, päihteistä aiheutuu vieroitusoireita, toistuva kyvyttömyys suoriutua velvoitteista, toistuvaa päihteiden käyttöä fyysisesti vaarallisissa tilanteissa, toistuvaa lain rikkomista ja päihteen käyttö jatkuu haitoista huolimatta. Päihderiippuvuuden synnyttyä on aina hyvä kääntyä mahdollisimman nopeasti lääkärin tai jonkun päihdehoitoyksikön puoleen.

Hoito

Päihderiippuvuudella on suuri merkitys ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille. Joten aina riippuvuutta epäiltäessä tulisi hakeutua hoitoarvioon ja tutkimuksiin. Päihderiippuvuuden hoidossa tärkeintä on itsehoito.  Vieroitushoidoilla vähennetään vieroitusoireisiin liittyviä haittoja ja oireita. Pääasiassa hoidetaan psyykkistä riippuvuutta, pyritään vähentämään käyttöhimoa ja pakonomaisuutta. Vieroitushoidot ovat pieni osa hoitoa.

Psyykkistä riippuvuutta hoidetaan erilaisilla lääkehoidoilla sekä psykososiaalisilla hoidoilla. Jotkut riippuvuutta sairastavat voivat parantua ilman hoitoa mutta hoitoarvioon kannattaa silti aina hakeutua. Terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon voi olla yhteydessä, tarvittaessa ohjataan muuhun hoitopaikkaan. Pääasiassa hoito tapahtuu avohoidossa. Riippuvuuksia on moniasteisia ja riippuvuuden aste määrää hoitopaikan. Hoitosuhde yhteen työntekijään voi olla riittävä lievä-asteisissa riippuvuuksissa. Vaikea-asteisissa tarvitaan pitkäaikaista hoitoa ja kuntoutusta, koska riippuvuus on kroonistunut. Päihderiippuvuuksien hoito on moniammatillista yhteistyötä.

Alkoholin vieroitusoireyhtymä aiheuttaa käsien vapinaa, hikoilua, sykkeen nousua yli 100/min, ahdistuneisuutta, unettomuutta, pahoinvointia ja oksentelua, joskus hetkellisiä näkö-, kuulo- tai kosketusharhoja tai epileptisiä kouristuksia sekä liikkeisiin liittyvää motorista kiihtyneisyyttä.

Delirium tremens tarkoittaa hengenvaarallista tilaa, johon liittyy voimakkaita aistiharhoja ja ärtyneisyyttä. Tila voi kehittyä muutaman päivän kuluttua, runsaan ja pitkäkestoisen käytön lopettamisen jälkeen.

Suomessa toimii NA eli Nimettömät Narkomaanit, hyötyä tavoittelematon naisten ja miesten toveriseura niille, joille huumeiden käytöstä on muodostunut ensisijainen ongelma. He ovat toipuvia päihderiippuvaisia, jotka kokoontuvat säännöllisesti auttaakseen toisia pysymään erossa päihteistä. Halu lopettaa käyttäminen on ainoa edellytys jäseneksi liittymiselle. NA järjestää eri paikkakunnilla kokouksia. Kokoukset voivat olla avoimia ja/tai suljettu.

https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/tietoa_mielenterveydesta/nuorten_mielenterveysongelmat/Pages/paihdeongelmat.aspx

https://www.thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyshairiot/paihderiippuvuus

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00414

https://www.paihdelinkki.fi/fi

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50028

https://www.youtube.com/watch?v=8qo793giwZ0

Mielenterveydenpsykologia, Timo Toivio/ Esa Nordling